22.4.2017

Kaikkien aikojen parhaat animaatiot 25-1 - Lista

25. 

Mary & Max (2009)



"When I was young, I invented an invisible friend called Mr Ravioli. My psychiatrist says I don't need him anymore, so he just sits in the corner and reads."
Tuotanto: Melodrama Pictures
Ohjaus ja käsikirjoitus: Adam Elliott
Päätähdet: Bethany Whitmore, Toni Collette, Philip Seymour Hoffman, Barry Humphries
Musiikki: Dale Cornelius

Traileri

Mary & Max on kertakaikkisen on valloittava stop-motion savianimaatio. Kunhan vain annat sille 15-20 minuuttia huomiotasi, se kaappaa sinut mukaansa. Pyöreähkö ja yksinäinen 8-vuotias australialaistyttö ajautuu kirjeenvaihtoon sairaalloisesti lihavan, 44-vuotiaan New Yorkissa asustavan juutalaisen kanssa, joka on myös yksinäinen. Kyse on todellakin poikkeuksellisesta elokuvasta, jonka sydän, komedia, äly ja loistava ääninäyttely vievät katsojan mukanaan. Kaikki elokuvan dialogi tapahtuu kirjemuodossa luettuina pätkinä, jossa hahmot vastaavat edelliseen kirjeeseen ja kertovat mitä heidän elämässään on tapahtunut sitten edellisen kirjeen. Englannin kieli rullaa kauniisti ja lauseet ovat viimeisen päälle hiottuja. Pieni ja kuiva komediavire on jatkuvasti läsnä. Muistan luikauttaneeni levyn sisään viime kesänä ja ajatelleeni, että enpä usko kyseessä olevan kaiken hehkutuksen arvoinen elokuva. Meinasin lopettaa siinä vartin jälkeen, mutta onneksi pysyin mukana ja nyt voin todeta kyseessä olevan eräänlainen piilotettu timantti maineikkaampien länsimaisten animaatioiden joukossa. Ja kyse on nimenomaan kypsähköstä elokuvasta, joten lapset tästä eivät saa oikein mitään irti. Bethany Whitmore ja Philip Seymour Hoffman ovat rooleissaan lumoavia kuten pitääkin kässärin ja dialogin ohella ollakin, että puhtaasti henkilöillä ratsastava elokuva ottaa tuulta alleen.

24. 

Bambi (1942)



"I'm thumpin'! That's why they call me Thumper!"
Tuotanto: Disney
Ohjaus: James Algar, Samuel Armstrong, David Hand, Graham Heid, Bill Roberts, Paul Satterfield, Norman Wright
Käsikirjoitus: Perce Pearce, Larry Morey, Vernon Stallings, Mel Shaw, Carl Fallberg, Chuck Couch, Ralph Wright
Päätähdet: Donnie Dunagan, Hardie Albright, Peter Behn, Fred Shields / Reino Bäckman, Elina Saarinen, Jaana Saarinen, Vuokko Saarinen, Ritva Lehtelä (1969 dubbaus) / Miika Vintturi, Samuel Harjanne, Akira Takaki, Markus Bäckman (2005 dubbaus)
Musiikki: Frank Churchill, Edward Plumb

Kaikkien aikojen parhaat animaatiot 50-26 - Lista

50. 

Kaksin karkuteillä (2010)



"I know not who you are, nor how I came to find you, but may I just say... Hi. How ya doin'?"
Tuotanto: Disney
Ohjaus: Nathan Greno, Byron Howard
Käsikirjoitus: Dan Fogelman
Päätähdet: Mandy Moore, Zachary Levi, Donna Murphy, Ron Perlman / Maria Ylipää, Lauri Tähkä, Sari Ann Moilanen, Tommi Korpela
Musiikki: Alan Menken

Mieleenjäävä hetki


Kyseessä oli juhlapaalu Disneylle, sillä Kaksin karkuteillä on yhtiön 50. animoitu kokoillan elokuva. Ja lopputulos on ihan juhlahetken arvoinen. Tarinoiden mukaan elokuva vietti peräti 6 vuotta tuotannossa ja täten pelkästään sen tuotantokulujen arvellaan olleen jopa 260 miljoonaa dollaria. Tuolla summalla kyseessä olisi selvästi kaikkien aikojen kallein animaatio ja myöskin kaikki elokuvat listaten sijoitus olisi viides. Mutta eipä Disneyn hirvittävästi tarvinnut hikoilla sillä Kaksin karkuteillä tuotti 600 miljoonaa dollaria jo pelkästään lippuluukuilta. Se tuotettiin yhdistelmänä CGI:tä ja perinteistä animaatiota, mitkä sitten renderöitiin epä-fotorealistisesti, joten lopputulos näyttää kuin maalaukselta.

Kyseessä on siis romanttinen prinsessamusikaali, vai onko tuo edes mikään sana. Alan Menken palasi pitkästä aikaa säveltämään musiikin ja yhdestä laulusta rapsahti Oscar-ehdokkuus. Alunperin elokuvan nimen piti muuten olla sadun mukaan Rapunzel, mutta se muutettiin sukupuolineutraalimpaan Tanglediin ja markkinoinnissa tuotiin esiin Rapunzelin ohella myös mieshahmo Flynn Rideria. Se aiheutti tietenkin mielensäpahoittajissa jupinaa, vaikka on fakta, että ihmiset ja eritoten lapset antavat paljon painoarvoa nimille ja julisteille/kansille. Nyt olemme jo siinä listan vaiheessa, jonka elokuvista ei ole minulla oikeastaan mitään negatiivista sanottavaa. Kyse on loistavasta ja hauskasta elokuvasta, jolle on jo pidemmän aikaa odotettu jatkoa. Sitä ei ole kuitenkaan tullut. Tosin Disney Channelille tuotettiin Tangled tv-sarja, mutta ne nyt on taas niitä karsittuja ja nimenomaan lapsille tehtyjä sarjoja. Joten itse saa tyytyä Tanglediin ja lyhytelokuvaan Tangled Everafter.

49. 


"You are so finished when I get in there! I'm gonna stuff you in the blender, push "puree," then bake you into a pie and feed it to the social worker! And when he says, "Mmmm, this is great, what's your secret?" I'm gonna say... love and nurturing."
Tuotanto: Disney
Ohjaus ja käsikirjoitus: Dean DeBlois, Chris Sanders
Päätähdet: Daveigh Chase, Chris Sanders, Tia Carrere, Ving Rhames / Annituuli Kasurinen, Jukka Rasila, Amira Khalifa, Pertti Koivula
Musiikki: Alan Silvestri

21.4.2017

Kaikkien aikojen parhaat animaatiot 75-51 - Lista

75. 

Haikarat (2016)



"My old nemesis: glass!"
Tuotanto: RatPac-Dune Entertainment, Warner Bros. Animation
Ohjaus: Nicholas Stoller, Doug Sweetland
Käsikirjoitus: Nicholas Stoller
Päätähdet: Andy Samberg, Katie Crown, Kelsey Grammer / Antti Lang, Hanna Mönkäre, Markus Bäckman
Musiikki: Jeff Danna, Mychael Danna

Mieleenjäävä hetki

Kyseessä on sekopäinen komedia, jossa haikarat ovat hylänneet vauvabisneksen ja pykänneet pystyyn normaalia krääsää myyvän verkkokaupan. Jos se tuntuu vielä liian normaalilta, niin hulluus viedään potenssiin kaksi kun susilauma muodostaa mm. toimivan sukellusveneen kaikuluotaimineen. Elokuvassa Junior-haikara on kovassa uraputkessa haikara-organisaation sisällä ja hän on vahvin ehdokas uudeksi pomoksi Hunterin tilalle. Kunnes Hunter haluaa Juniorin erottavan puljun ainoan ihmisen, Orpo-Tuuli kun aiheuttaa vain kaaosta ja vahinkoja. Asiat eivät suju odotetusti ja lopulta Juniorilla, sekä Orpo-Tuulella on käsissään vauva, joka pitäisi toimittaa hissun kissun perille. Jos joku organisaation sisällä saa tästä vihiä saavat molemmat kalossin kuvan takamukseensa. Kaksikkomme epäonneksi työpaikan jeesmies Pigeon Toady haistaa palaneen käryä käynnistäen omat tutkimuksensa. Elokuvan on ohjannut ja rustannut esimerkiksi Neighboursista, sekä Forgetting Sarah Marshallista tuttu Nicholas Stoller ja meininki on sen mukaista. Paljon sekopäistä toimintaa ja tilannekomediaa, hauskoja hahmoja ja ironialla kuorrutettua sanailua. Parasta silti on ehkäpä työelämän me-henkisten kliseiden kustannuksella pilaileminen. Kirsikkana kakun päälle elokuva äityy jopa parodioimaan itseään.

17.4.2017

Kaikkien aikojen parhaat animaatiot 100-76 - Lista

Minulla oli tapana ylenkatsoa animaatioita, koska on yleinen tapa niputtaa kaikki animaatiot pelkiksi lastenelokuviksi. Vakavan ja normaalin aikuisen ihmisen ei kuulu yksikseen katsoa mielikuvitusmaailmaan sijoittuvaa typerää ja lapsellista tarinaa, jolla ei ole mitään todellisuuspohjaa saati sitten painavaa sanottavaa. Mutta jos lähtee lukemaan rivien välistä, niin voit yllättyä positiivisesti. Listallani on myös pari elokuvaa, jotka muuttivat isosti käsitystäni animaatiosta vakavasti otettavana tarinankerronnan muotona. Animaatiossa voidaan tyylikkäästi käsitellä aiheita, jotka muuten olisivat aivan liian tuskallisia. Sitäpaitsi animaatio oli ennen CGI:n kehittymistä ainoa genre, jossa tarinankertojan ei tarvinnut tehdä kompromisseja, koska kaikki oli toteutettavissa. Nykyään animaatiossa katsoja tapaa edelleenkin ne villeimmät ideat, jotka olisivat muutoin liian kalliita toteutettaviksi. Tosin joukossa on edelleen niitäkin joiden toteuttaminen sellaisenaan olisi vähintäänkin haastavaa, ellei jopa mahdotonta.

Animaatioita on monenlaisia. Hyvin harva nykyanimaatio on yksinomaan lapsille suunnattu. Disney on tehnyt jo aikojen alusta saakka elokuvia kaiken ikäisille. Hieman ennen vuosituhannen vaihdetta kuvioihin ilmestynyt Dreamworks on pyrkinyt vieläkin selvemmin kosiskelemaan myös vanhempaa yleisöä esimerkiksi lukuisilla aikuissävytteisillä vitseillä ja popkulttuuri -viittauksilla. Välillä on tullut jättipotti kuten Shrek ja välillä on menty rysähtämällä metsään kuten Hain tarinassa. Japanilaisesta animaatiosta löytyy jo enemmän vaihtelevuutta. Koko perheen animaatioiden lisäksi löytyy selvästi teineille ja jopa aikuisemmillekin suunnattua tavaraa. Eritoten 70-80 -luvulla japanilaisen animaation teemat olivat melko synkkiä ja se näkyy jopa Hayo Miyazakin teoksissa. Eritoten 80-luvun japanilaista animaatiota voi kuvata sanoin "dark and brooding", sillä se oli b-luokan kauhuanimen kulta-aikaa. Se tarjoili mm. Urotsukidojin, Wicked Cityn, Vampire Hunter D:n Golgo The Professionalin, Space Adventure Cobran jne. Mikään näistä ei ole lasten elokuva, sillä kaikista löytyy alastomuutta ja väkivaltaa. Nykyaikana taas esimerkiksi Ranskasta tulee lähes vuosittain jotain taiteeseen verrattavissa olevaa kypsää animaatiota kuten Bellevillen kolmoset, joiden parissa piisaa pureskeltavaa.

Vaikka lista on pitkä, sieltä jäi pois monta mielenkiintoista nimikettä. En oikein lämmennyt eurooppalaisille animaatioille kuten irlantilaisille Song of the Sealle, The Secret of Kellsille ja vaikkapa ranskalaisille Pikku prinssille, Kuninkaalle ja satakielelle, tai Ernest & Celestinelle. Mutta eivät ne sattumalta ole imdb:ssä parhaiden animaatioiden kärkisijoilla ja listaan voi lisätä vaikkapa Angel's Eggia, The Plague Dogsia, Mind Gamea, Arrugasia jne. Keskityin tosiaan paljolti Hollywoodiin ja japanilaiseen animaatioon, eli animeen, koska ne olivat helpoiten ja halviten saatavilla. Sekä ne ovat yleensäkin suosituimpia.

Lista on ennen kaikkea rakennettu nykykatsojan silmin ja viihdepää edellä. Sijoitukset eivät ole kiveenhakattuja ja päätä rapsuteltiin sijoitusten suhteen. Vain kärjen voisi sanoa olevan jonkinlaisessa kiveen hakatussa järjestyksessä. Leffan nimessä on linkki sen imdb-sivulle ja tuottajana on mainittu vain animaatiosta vastannut studio. Sen lisäksi poimin youtubesta elokuvan mieleenjäävimmän kohdan mikäli sellainen on tarjolla. Sain samalla verestettyä muistiani, koska osa näistä elokuvista on katsottu viimeksi jopa 10 vuotta sitten. En myöskään tehnyt viisauksissani mistään mitään muistiinpanoja, joten tuonkin suhteen niistä pätkistä oli apua.

Osia tulee vielä kolme ja julkaisen niitä sitä mukaa kun saan ne valmiiksi. Tavoite olisi saada viimeinen osa ulos viimeistään 5. päivä toukokuuta. Toivottavasti lukijat löytävät täältä jotain katsomisen arvoista ja kenties kiinnostuvat animaatioista enemmän.

100. 


"Poika: Have you had any nice battles lately? Lohikäärme: Battles? Oh, no. No battles. No. - Oh. Probably too busy scourging the countryside and devouring fair damsels, then.¨ - Scourging? Devouring? Good heavens, no.- But don't you ever do anything desperate?- Well, yes, I... I do make up poetry."
Tuotanto: Disney
Ohjaus: Alfred L. Werker, Hamilton Luske
Käsikirjoitus: Ted Sears, Al Perkins, Larry Clemmons, William Cottrell, Harry Clork jne.
Päätähdet: Robert Benchley, Frances Gilford, Buddy Pepper
Musiikki: Frank Churchill, Larry Morey


Listan ainoa live-actionia ja animaatiota yhdistelevä teos. Halusin pitää kiinni puhtaista animaatioista. Lempeä Lohikäärme on periaatteessa mainospätkä, jossa kierretään Disneyn Burbankin studiota radiokoomikko Robert Benchleyn esittämän toheloivan hahmon johdolla. Katsoja oppii perinteisestä cel-animaatiosta helposti ja hauskasti kaiken oleellisen. Sekaan on uitettu neljä lyhytanimaatiota, joista erityisesti Baby Weems on kerrassaan loistava ja jonka yhtäläisyyttä Boss Babyyn on vaikea olla huomaamatta. Tuon lisäksi Hessu esittelee cowboyn taitojaan, törmäämme Aku Ankkaan ja luonnollisesti pääsemme myös tutustumaan elokuvan nimikko-otukseen. Lempeä Lohikäärme maksoi 600 000 dollaria tuottaen lippuluukuilta aikanaan vain 400 000. Kansa olisi halunnut nähdä kokoillan animaation Lumikin ja Pinokkion hengessä. Mutta nykykatsojan silmin tämä on sisältönsä ohella myös mielenkiintoinen aikamatka monellakin tavalla. Elokuvassa esimerkiksi ylistetään Disneyn perhemäistä yhteishenkeä ja lämpöisyyttä, vaikka juuri leffan ilmestymisvuonna animaattorit lakkoilivat vaatien Disneyn taipumista hiljattain perustetun Screen Cartoonists Guildin työehtosopimuksen alle. Alkuvuosina Disneyn työntekijät olivat parhaiten palkattuja, mutta yhtiön liusuessa rahahuoliin Pinokkion ja Fantasian jälkeen, työntekijöitä lomautettiin, etuuksia leikattiin ja yhtiön sisällä rivianimaattorin, sekä huippuanimaattorin palkkaero kasvoi valtavaksi. Lopulta liittovaltion sovittelijan avustuksella Disney taivutettiin alan yhteisen työehtosopimuksen alle. Joskin lienee syytä mainita, ettei siirtymä ollut muissakaan kilpailevissa yhtiöissä kovin kivuton.