Nuotin Vierestä (2016) - Arvostelu

Tunkkipossu maistuu?

Välillä on vaan pakko heittäytyä. Jooh... Riku Niemisen hahmolla on ollut heittäytyvät vanhemmat, poika on hävennyt sitä ja hänestä on tullut ujo, sekä sisäänpäin kääntynyt. Poika on lukenut itsensä kemianalan diplomi-insinööriksi ja kas kummaa kun samalla työpaikalla kollegoina ovat myös lapsuuden kiusaajat. Siihen päälle poika on nainut vieläpä kontrollifriikin vaimon. Tästä sitten erinäisten käänteiden kautta poika ja hänen äitinsä päätyvät matkustamaan Kotkaan karaoken SM-kisoihin, jossa sitten tietenkin tapahtuu elämää mullistavia asioita.

Koin elokuvan ihan hauskaksi, vaikka välillä menikin pitkiä hetkiä, jolloin sai puhallella syvään henkeä. Faktahan taitaa olla se, että karaokea kuuntelee ja laulaa parhaiten tuiterissa. Nyt sitä tarjoiltiin ihan riittävästi jo tälle koko alkaneelle vuodelle. Niitä olisi voinut vain leikata taustalle ja samalla viedä juonta eteenpäin, mutta meidät pakotetaan seuraamaan muutamia näitä esityksiä. Välillä tuli hieman sellainen TV-sarjamainen fiilis mieleen kokonaispaketista. Hahmot on viritetty hieman yksipuolisiksi karikatyyreiksi. Ja näköjään käsikirjoittaja J. Hartikainen ainakin on rustannut Kotikatua, joskin tehnyt myös Petri Kowican kanssa ihan hyvän Henkesi edestä trillerin viime vuodelta.

Viime vuosihan oli kova kotimaisen leffan vuosi. Oli Elämältä kaiken sain, Napapiirin Sankarit 2 ja yleisöä kerännyt Luokkakokous. Sen päälle oli lyödä vielä ihan kelvollisia tuotoksia kuten juurikin Henkesi Edestä, Ollaan vapaita. Siihen päälle vielä Kätilöä. En tiedä mitä tänä vuonna onkaan tulossa, mutta ei varmaan ole kovinkaan epätodennäköistä arvata, että vähän hiljaisempaa saattaa olla kotimaisen elokuvan puolella. Saa nähdä. Ainakin tässä ekan neljänneksen aikana on tulossa Jättiläistä, Tappajan näköistä miestä jne. Mutta ehkei ainakaan löydy ihan heti samantasoisia kassamagneetteja kuin nuo kolme ensiksi mainittua kappaleen alussa.

Nuotin vierestä toi hieman mieleen Luokkakokousta ja Cedar Rapidsia. Mutta en kyllä ulkomuistista pysty mitään karaokeen näin vahvasti nojaavaa leffaa äkkiseltään mainitsemaan. Luokkakokouksessa yksi hissukka päätyy irroittelemaan ja pääsee hetkeksi irti tavanomaisesta elämästään. Muistaakseni taas Cedar Rapidsissa kaavoihin kangistunut liikemies/myyjä tulee jonnekin messuille ja vaimoke on hieman samaa ilonpilaajalaatua kuin tässä. Mutta joo, aika vähän on oikeasti sanottavaa tästä leffasta. Kyllähän tämän kerran katsoo.

★★☆☆☆