Bamse ja noita-akan tytär (2016) - Arvostelu

 Arvostelussa Bamse ja noita-akan tytär (2016)


Kroisos-myyrä löytää kultaa majavapadosta, mutta hänen on jotenkin houkuteltava maailman vahvin nalle muualle tuhotakseen padon ja saadakseen kullan. Samoihin aikoihin Kumpulaan saapuvat noita ja tämän ujo, ystäviä halajava tytär.

Traileri

Genre: Animaatio / Lastenelokuva
Ohjaus: Christian Ryltenius & Maria Blom
Käsikirjoitus: Sofie Forsman & Ida Kjellin
Päätähdet: Jussi Vatanen, Juha Muje, Markus Bäckman, Saana Norra, Petri Hanttu, Antti Timonen, Ia Koivisto, Sari Ann Stolt, Aku Laitinen, Sasu Moilanen, Peter Kanerva, Sampo Kovalainen, Tero Koponen
Kesto: 65 min.

"Minä olen maailman rikkain... tarkoitan kiltein myyrä."

Maailman vahvin (ja kiltein) nalle, eli Bamse, on ruotsalaisen Rune Andreassonin vuonna 1961 luoma sarjakuvahahmo. Se aloitti seikkailunsa tv:ssä lyhytanimaatioina, josta se laajeni Allers-lehden sarjakuvasivuille vuonna 66 saaden oman sarjakuvalehtensä vuonna 73. Tuo lehti ilmestyy mm. Suomessa vielä tänäkin päivänä. Luonnollisesta Bamsesta on myös tehty tv-sarjoja ja ensimmäiset pienen budjetin piirroselokuvat näkivät päivänvalon jo 90-luvun alkupuolella. Kunnes sitten hieman yli 40 vuotta Bamsen syntymän jälkeen 2006 julkistettiin, että Bamsesta on tekeillä uusia, suuremman budjetin animaatioelokuvia. Niistä ensimmäinen oli 2014 ilmestynyt Bamse ja rosvokaupunki. Toinen onkin jo sitten tämä Ruotsissa joulukuussa 2016 ilmestynyt Bamse ja noita-akan tytär.

Ensimmäisenä silmiin pistää elokuvan lastenkirjamainen ja viehättävä ulkoasu. Kirkkaita värejä riittää jopa liiankin kanssa, sillä omat myyränsilmäni alkoivat kovasti vetistelemään. Animaatio on 2D:tä usein täysin staattisella ja hieman epätarkalla taustalla, joka jättää jälkeensä ihan viehättävän, sarjakuvamaisen ja nostalgisen tunteen. En ole sarjakuvia lukenut 20 vuoteen, mutta hahmot ja maailma näyttää siltä kuin olisi sukellettu sarjakuvan sivuille ja niinhän sen pitääkin olla tässä tapauksessa. Immersion kruunaa elokuvan eloisat efektit, sillä koko ajan kuuluu jonkinlaisia luonnon ääniä, mikä herättää maailman eloon. Näppinsä pelissä on myös elokuvan musiikin säveltäneellä Henrik Lörstadilla, jonka melko yksinkertainen, mutta elokuvalle sopiva musiikki avustaa katsojansa juuri oikeanlaisiin tunnetiloihin. Pakko on myös mainita elokuvan ohjaus, jossa on ollut silmää rakentaa ihan kivasti aseteltuja kohtauksia ja parissa kohtaa kameran avulla tehostaa esimerkiksi yksinäisyyden tunnetta loitontamalla kuvaa hitaasti hahmosta kauemmas.

Kyseessähän on ihan puhdas pienten lasten elokuva, mutta se on sellaiseksi melko hyvä. Lapsensa voi viedä hyvillä mielin katsomaan Bamsea, sillä elokuva on rakennettu hienojen kasvatuksellisten teemojen ympärille. Kuten sarjan, niin myös elokuvan ylivoimaisesti isoin teema on ystävyys ja kiltteys. Esimerkiksi uusi hahmo, ilvestyttö Lotta haluaa kouluun ja kaikki oppilaat ottavat Lotan innolla vastaan. Lotta ujostelee ja meinaa jättäytyä sivuun ensimmäisen välitunnin leikeistä, mutta muut lapset tulevat hakemaan hänet mukaan. Noissa kohtauksissa lapsia kannustetaan paitsi rohkeuteen sanoa jos jotain on vialla, mutta myös anteeksipyytämisen taitoon jos on tehnyt toiselle jotain väärää. Niistä ei tehdä liian isoa numeroa, vaan ne esitetään juuri sopivassa valossa. Lasten lisäksi myös aikuiset nauttivat yhdessäolossa ja heti elokuvan ensimmäisessä kohtauksessa he suunnittelevat piknikkiä, jonne jokainen lupaa tuoda jotakin herkkuja jaettavaksi.


Ajankohtaisempaa teemaa tarjoaa se, ettei erilaisuutta saa pelätä. Tämä esitetään toisen uuden hahmon, eli noita-akan kautta. Hän oli lapsena kiltti ja iloinen, sekä haluaisi olla sellainen edelleen. Mutta koska hän oli noita, muut pelkäsivät häntä. Joten hän päätti alkaa "pelottavaksi" ja erakoitui "pelottavaan" metsään. Lainausmerkkejä käytin siksi, että elokuvassa kaikki pelottavakin on esitetty ja luotu ennen kaikkea söpöksi, sekä lempeäksi. Kuten arvostelun noita-akan kuvasta käynee selväksi.

Samanaikaisesti on menossa muutamaakin eri juonihaaraa, joten pikkukatsojien apuna toimii kertoja. Hän astuu esiin välillä muistuttamaan mitä on tekeillä, esittelee hahmoja, sekä selventää hahmojen monimutkaisempia tunteita ja mistä ne johtuvat. Toki noita samoja apupyöriä nähdään dialogissakin, joka muuten oli eritoten yhdessä kohdassa vähän jännää. Bamse totesi erään sattumuksen jälkeen, että "meidät oli noiduttu, kukahan mahtaa olla sen takana". Minusta luonnollisin vastaus olisi noita, mutta Bamse tarjoaa välittömästi Kroisos-myyrää syypääksi. Oikeassahan maailman vahvin nalle oli, sillä Kroisos hääräsi suunnitelman takapiruna. Mutta eikö tuo ole aika kyseenalainen logiikka syyttää kaikesta negatiivisesta Kroisosta. Toki tuolla ohitettiin yksi kohtaus ja sillä mahdollistettiin elokuvan kliimaksi. Toki lapsikatsoja näki Kroisoksen punoman juonen alusta asti, joten tämäkin "kauneusvirhe" näkyy vain hieman moniulotteisemmin ajattelevalle aikuiselle.

Jos nyt jotain selkeästi huonomman puoleista pitää tarjota, niin elokuvan laulut ovat kehnomman puoleisia. Kaikista sanoista ei ensinnäkään tahdo ihan saada selvää ja usein laulut ovat järjestäinsä äänitehosteiden, sekä puheen alle miksattuna. Joskin kyllä tuo "Taikaa, taikaa" ja miten lie tuosta jatkuukaan, omaa ihan sopivaa korvamatopotentiaalia runsaan toistonsa ja yksinkertaisuutensa ansiosta.


Ymmärrän miksi Bamsea on syytetty vasemmistolaisesta ideologiasta, eritoten jos sillä silmällä asiaa välttämättä haluaa tarkastella. Elokuvassa majavapadosta löytyy kultaa, jonka mammonan perään oleva, kapitalistin irvikuva Kroisos Myyrä (ent. Johtaja Myyrä) tietenkin haluaa seurauksista välittämättä. Elokuva kun vielä päättyy vapaasti lainattuna kertojan sanoihin: "Entä miten kävi kullalle? Kuka kullasta välittää kun on ystäviä." Sekä tuon lisäksi jo aiempana mainitsin Bamsen maailman vahvasta solidaarisuudesta, sekä sarjakuvissa Bamse usein pyysi Kumpulan poliisipäälliköltä, että roistoille annettaisiin vankeuden sijaan jonkinlainen työrangaistus. Ja onhan Bamse sitäpaitsi aina sorretun puolella. Toki ilmeisesti osansa oli myös esim. 80-luvun alussa ilmestyneessä tarinassa, jossa Maon Kiina esitettiin maana missä ruoka jaetaan tasan ja kukaan ei näe nälkää. Mutta ehkäpä eritoten nykyaikana Bamsen voi nähdä humanistina. Jos siis välttämättä halutaan lähteä lokeroimaan.

Kyseessä on hyvä ja jopa aika fiksu pienten lasten elokuva, joka alleviivaa tärkeitä ja hienoja arvoja. Siinä mielessä kyse on ehdottomasti kolmen tähden elokuvasta. Mutta minäkään kun en lokeroi elokuvia, vaan kohtelen kaikkia tasa-arvoisesti, niin lopputuloksena on niukasti kahteen tähteen jäävä arvosana.

Odotukset, vangitsevuus ja teema 6,5
Näyttely 6
Audiovisuaalinen elämys 7,5
Juoni/käsikirjoitus 6,5
Uudelleenkatseluarvo 5,5
Viihde 6

Arvio 6,3 / tai **

IMDB

Katsomisvinkit: Hyppelihiiri Myökki-Pyökki-metsässä, Naapurini Totoro, Hevisaurus-elokuva

Kommentit