Alien: Covenant (2017) - Arvostelu

 Arvostelussa Alien Covenant


Tuhansia ihmisiä sisältävä avaruusalus on matkalla asuttamaan kaukaista planeettaa kunnes he vastaanottavat mystisen signaalin.

Traileri

Genre: Sci-Fi / Kauhu
Ohjaus: Ridley Scott
Käsikirjoitus: John Logan, Dante Harper
Tarina: Jack Paglen, Michael Green
Päätähdet: Michael Fassbender, Katherine Waterston, Billy Crudup, Demian Bichir, Danny McBride, Carmen Ejogo
Kesto: 122 min.

"I'll do the fingering."

Ohjaaja Ridley Scott hiljensi The Martianilla mieheen kohdistetun kritiikin siitä, että hänen aikansa elokuvantekijänä olisi ohi. Elokuvalle ropisi ehdokkuuksia ties missä pippaloissa ja hiljattain esimerkiksi kuuluisa astrofyysikko Neil DeGrasse Tyson nimesi The Martianin parhaaksi sci-fi elokuvaksi tieteelliseltä näkökannalta. Siellä on siis viihdyttävän ja kiehtovan elokuvan lisäksi faktat kohdallaan. Käsikirjoituspuolella tämä on Dante Harperin ensimmäinen elokuva ja hänen parinaan on kokenut, 3-kertainen Oscar-ehdokas John Logan (Gladiaattori, Hugo, The Aviator).

Alien: Covenantissa Prometheuksen tapahtumista on kulunut 10 vuotta ja Covenant punoo Prometheusta, sekä Alienia hieman lähemmäksi toisiaan. Jossain haastatteluissa jo lähes 80-vuotias Ridley Scott on jo todennut, että he olisivat valmiita tekemään vielä jopa 6 Alien-elokuvaa. Kuten yleensä, niin edeltävien osien (Prometheus) katsominen on sinänsä ihan hyödyllistä, mutta ei missään nimessä välttämätöntä. En minäkään Promesta enää muista oikein mitään, kun sen lähes viisi vuotta sitten olen katsonut. Covenant tarjoilee uudelle katsojalle kaikki edellisen osan olennaiset yksityiskohdat viimeistään rivien välissä.

Hyvää


Kuten jo kaikki ovat pidemmän aikaa tietäneet, niin Michael Fassbender vetäisee vahvan tuplaroolin kahtena androidina. Kenties koko elokuvan tähtihetki on kohtaus, josta ei puutu eroottisesti alleviivattuja sävyjä kun Fassbender opettaa Fassbenderille kuinka soitetaan nokkahuilua. Tämä tuplarooli on toteutettu hämmentävän hyvin niin teknisesti kuin näyttelijänkin osalta. Jokaisessa kohtauksessa läsnä tuntuu olevan kaksi hahmoa ja Fassbender pystyy hillitysti näyttelemään tunteettomia androideja sellaisilla vivahteilla, että on jopa vaatetusta tuijottamattakin mahdollista erottaa kumpi hahmoista on kumpi. Temaattisesti ollaan jälleen luomisen kimpussa ja tuosta pakkomielteestä on vanhemmalle androidille kehittynyt jumalkompleksi.


Säikäytykset ja kauhukohtaukset tuodaan eteen melko yllätyksettömästi vailla suurempaa jännitystä, etenkin jos Alien, Aliens ja Prometheus on katsottuna. Mutta sitten kun nämä erinäiset mönkiäiset ja facehuggerit ilmestyvät alkaen tehdä sitä "omaa juttuaan", niin katsoja alkaa vääntelehtiä penkillään epämukavana. Nimittäin otukset, limat ja ihmiskehon kärsimät vahingot eivät ole koskaan näyttäneet yhtä inhottavilta. Joskin sinänsä romantikon silmin on pieni harmi, että kaikki näyttää melko vahvasti cgi:ltä. Yksi uusia otuksia taitaa olla suuresti Panin Labyrintin Pale Mania muistuttava eräänlainen varhaisempi alien-muoto.


Visuaalisesti elokuva on silmäkarkkia Prometheuksesta tutun Dariusz Wolskin vastatessa kuvauksesta. Tarjolla on siis jälleen valtavan kauniita maisemaotoksia ja erityismaininta on heitettävä muinaisen sivilisaation majesteettisen kaupungin raunioille. Harmi vain, ettei niissä kunnolla päästy pyörimään. Audiopuolella jälleen tälläisessä elokuvassa on läsnä pulssia matkiva jatkuva rummutus, joka tihenee jännityksen asteen mukaan. Kokonaisuutena Alien: Covenantia voisi kuvailla ainakin ulkoisesti tunnelmalliseksi ja viihdyttäväksi trilleriksi. 111 miljoonalla dollarilla ja Ridley Scottin kokemuksella tuotantoarvot ovat todellakin viimeisen päälle. Sen sijaan pinnan alla köhii ja seuraava osio on omistettu sille.

Huonoa


Elokuva ei oikein tiedä mikä se haluaisi olla. En ole mikään Alien-fani, vaan minulle ne ovat erinomaisia elokuvia muiden joukossa. Katsoin Alienit ekan kerran vasta 2010-luvulla. Ehkä siksi olin avoimempi myös Prometheuksen uudenlaista näkökulmaa, puitteita ja tarinaa kohtaan. Sillä oli omat epäkohtansa ja annoinkin sille lopulta imdb:ssä arvosanaksi seiskan ihan positiivisellä mielellä. Esimerkiksi Rotten Tomatoes-sivustolla kriitikoiden keskiarvosana elokuvalle on 6,9 ja tuoreus 72%, Covenantilla taas mielenkiintoisesti tuoreus on 77%, mutta kriitikoiden keskiarvosana 6,5.

Prometheus sai kovaäänistä kritiikkiä isolla kädellä ja ilmeisesti eritoten vannoutuneimmilta Alien-faneilta. Yksi syy varmastikin oli, ettei se sisältänyt juurikaan Alienista tuttuja elementtejä ja toinen oli ainakin ne jumalhahmot. Fanien kovaäänisen kriitikin ohella kun lipputulotkin jäivät alakanttiin arviosta, alkuperäiset suunnitelmat Prometheuksen jatkolle laitettiin jäihin. Lopputuloksena elokuvasarja oikeastaan hyppäsi yhden jatko-osan yli (jumalhahmojen alkuperän tutkiminen), että saataisiin tuotua mukaan mm. katsojien vaatimat xenomorphit. Prometheuksessa tekijöillä oli selvä ja hiotu visio, jonka suhteen on nyt päädytty tekemään isoja kompromisseja. Alien: Covenant on outo ja sieluton hybridi, joka nojaa edelleen pääosin Prometheukseen, mutta jonka kylkeen on nyt lätkäisty melko kömpelöllä tavalla Alienia tyydyttämään soraääniä. Vaikka elokuvan viimeinen vartti on esimerkiksi ihan viihdyttävää menoa, niin se herättää myös vaivaantuneisuutta irtonaisuudellaan. Hetkittäin on hieman kuin katsoisi kahta eri elokuvaa.

Kuten jo ehkä voi arvata, niin en pidä tästä tekijöiden selkärangan taipumisesta sitten ollenkaan, sillä minusta siinä oli jotain kiinnostavaa meneillään. Prometheus kuitenkin tuotti maailmanlaajuisesti kolminkertaisesti tuotantobudjettinsa verran tuloja ja se kovin, vääristyneiden odotusten luoma kritiikkikin oli jo tuossa kohtaa takanapäin. Nytkö kansa on sitten tyytyväinen kun kierrätetään vanhaa? Mietin jo kotimatkalla, että kahden tunnin elokuvaksi tässä oli hyvin vähän mitään mieleenjäävää. Sitten aloin kertaamaan tarkemmin, että kyllähän elokuvassa riitti perhanasti erinäisiä pikkutapahtumia ja viihdyinkin vieläpä sen parissa hyvin. Kaikki oli vain niin kierrätettyä ja tapahtumista ei yksinkertäisesti välittänyt. Olen esimerkiksi nähnyt Prometheuksen tosiaan vain kerran lähes viisi vuotta sitten ja muistan siitä edelleenkin useita pidempiä, sekä lyhyempiä hetkiä. Se ei ollut ehkä erinomainen elokuva, mutta se oli uniikki ja tunnelmallinen. Tuntui, että minä hetkenä tahansa voi tapahtua mitä tahansa. Näitä ominaisuuksia olisi Covenantkin kaivannut.


Covenantin suurimmat kompastuskivet ovat kuitenkin ehkäpä hahmot ja heidän toimintansa uskottavuus. Jälkimmäinen on toki aina vähän tosikkomaista saivartelua kauhuleffoissa, mutta elokuvan paniikkipitoinen tartuntaosaston kohtaus on silti todella hämmentävä. Ensin eristetään kuoleman kourissa oleva kaveri, ettei tappava tartunta leviä. Sitten minuuttia myöhemmin kun siellä on verinen ruumis, niin huone availlaan ilman mitään suojavälineitä ja tämä ei ole edes olennaista juonen/uhan edistämisen kannalta. Eikä siinä vielä kaikki, mutta en enempiä spoilaa.

Hahmoja taas on todella paljon, eikä missään vaiheessa katsojalle anneta mahdollisuutta tutustua yhteenkään ihmiseen pintaa syvemmältä. Osaan ei tutustuta edes pintapuolisesti, pelkkää tykinruokaa. Katherine Waterstonin luutnantti Danielsin pitäisi olla ilmeisesti elokuvan päähahmoja, koska hän heiluu julisteessakin. Daniels on suurimman osan elokuvasta läsnä taustalla noussen vasta ihan elokuvan lopussa etualalle täysin onttona ja vaivaannuttavana Ripley-kopiona. Katsojalla ei ole ketään, johon samaistua ja jonka puolesta jännittää. Se on suunnaton ongelma tämän genren elokuvalle. Alkuperäinen Alien on ihan eri planeetalta hahmojen suhteen, jolloin Ripleyn lisäksi katsojalle oli tarjolla sivuhahmoistakin useita potentiaalisia suosikkeja. Covenantissa yritetään myös viritellä alienmaisesti pientä jännitystä miehistön välille, mutta se puuha vaikuttavaa lupaavalta vain ohikiitävän hetken.

Tuomio


Minulla on ristiriitaisia tuntemuksia elokuvasta. Yritin hillitä odotuksiani, mutta odotin epäreilusti jotain tajunnanräjäyttävää ja se uhkaa värittää mielipidettäni. Toinen katsomiskerta olisi täten paikallaan tarkemman mielipiteen muodostamiseksi, mutta se ei ole kuitenkaan mahdollista. Sen voinen sanoa kuitenkin varmasti, että Covenant on vangitseva ja jossain määrin intensiivinenkin. Tosin mitään selkäpiitä karmivaa, tai sydän kurkussa -mallin kohtauksia siitä ei kuitenkaan löydy erinäisistä aiemmin mainituista syistä. Näyttelyosastolla koettiin nautittava Fassbender show ja muiden näyttelijöiden kohtaloksi jäi koittaa parhaansa mukaan tulkita olemattomia hahmoja, josta on mahdotonta kritisoida muuta kuin käsikirjoitusta. Sanotaanko, että Alien: Covenant on viihdyttävä, mutta unohdettava kokemus. Prometheukseen enemmän Alienia kaivanneet saivat mitä halusivat. Me ketkä jossain määrin pidimme Prometheuksesta, jäämme hieman suu mutrulle.

Odotukset, vangitsevuus ja teema 6,5
Näyttely 7,5
Audiovisuaalinen elämys 8
Juoni/käsikirjoitus 6
Uudelleenkatseluarvo 7
Viihde 7,5


IMDB

Katsomisvinkit: Life, Arrival, District 9, Contact, The Day the Earth Stood Still, The Thing, The Predator

Kommentit