Miami (2017) - Arvostelu

Genre: Kotimainen draama
Ohjaus: Zaida Bergroth
Käsikirjoitus: Bergroth, Jan Forrström. Kaarina Hazard & Lea Kleemola (idea)
Päätähdet: Krista Kosonen, Sonja Kuittinen, Alex Anton, Christian Lindroos, Kristian Smeds
Kesto: 119 min.

"Jos joku huutaa sulle jotain tökeröö, niin hymyilet vaan takasin"

Miami on Helsinki-filmin tuottama ja kiitellyn Zaida Bergrothin ohjaama elokuva kahdesta erillään kasvaneesta siskoksesta, jotka kohtaavat toisensa aikuisiällä. Sonja Kuittinen näyttelee kokematonta ja epävarmaa pikkusiskoa Annaa, joka on jumiutunut sisällöttömään pikkukaupunkielämäänsä työskennellen pennosilla paikallisessa kahvilassa. Krista Kosonen taas on pintapuolisesti itsevarma showtanssija Angela, jonka elämässä riittää tapahtumia, eksotiikkaa ja glamouria. Anna lumoutuu luonnonlapsimaisen isosiskonsa energiasta ja itseluottamuksesta päättäen lähteä tien päälle siskonsa seuraksi kiertämään Suomen klubeja ja tanssilavoja.

Elokuvan keskiössä on sisarusten välinen suhde. Molemmat ovat juurettomia eivätkä kuulu oikein minnekään joten tuntuu luonnolliselta, että siskokset tarttuvat mahdollisuuteen viettää sitä aikaa yhdessä, mikä heiltä lapsuudessa riistettiin. Anna tekee tämän täysin pyyteettömästi, mutta Angelan motiivit ovat epäselvempiä, sillä hän on suurissa vaikeuksissa alamaailman kanssa ja tarvitsee kipeästi apua. Yksinäisen ja juurettoman elämänsä seurauksena Anna kun on ainoa ihminen, jolta Angela voi apua odottaa. Sonja Kuittinen tekee vahvan ja monipuolisen roolisuorituksen nuorempana siskoksena jopa hieman varastaen elokuvaa varsinaiselta päähahmoltaan. Krista Kosonen ei jää hirveästi jälkeen, mutta jollain tavalla Angela jää vähän turhan ristiriitaiseksi, vieraaksi ja pintapuoliseksi hahmoksi. Sysäisin tästä vastuuta muuten hyvälle käsikirjoitukselle, joka ei kuitenkaan uskalla viedä yksityiskohtiaan riittävän pitkälle.

Törmäsin ennen elokuvaa lööppilehdessä puffiin, jossa mainostettiin kuinka Krista Kosonen tekee uskaliaan roolin eksoottisena tanssijana. Suomiskenessä rooli voi olla uskaliaahko, sillä turhan usein nykypäivänä meidän elokuvissamme kuvataan hyvin koulutettuja menestyjiä, jotka asuvat designer-asunnoissa omassa pumpulimaailmassaan, joka ei juurikaan muistuta aitoa Suomea. Mutta jokatapauksessa ison maailman elokuviin suhteutettuna tuo puffi oli suurta liioittelua. Showtanssikohtauksissa on niin paljon vaatetta päälle, ettei edes paljasta reittä näy. Varsinaisen keikkailun lomassa tämä ilmeisimmin jehovalaisesta yhteisöstä tuleva siveellinen tyttö myös antoi rikkaille herrasmiehille privaattinäytteitä tanssitaidoistaan jälleen heilumalla vaatteet päällä ja kaukana kosketusetäisyydeltä. Katsojalle jätettiin vain epävarma illuusio siitä, että Angela saattoi maata joidenkin privaattiasiakkaidensa kanssa. Mutta se taas on ristiriidassa tarinan melko kesyjen kiristyselementtien kanssa. Miten tuollaisella alalla, ja ilmeisesti jatkuvissa rahavaikeuksissa oleva tyttö, ei ole ajautunut tarjoamaan seuralaispalveluja. Ehkä tuon vuoksi tarinassa on läsnä vahva uskonnollisuuden elementti, ettei asioita tarvitsisi viedä liian pitkälle koettelemaan luterilaista arvomaailmaa. Samalla todistetaan ankarimmankin moraalin omistavalle katsojalle, että kyseessä on pohjimmiltaan kunnollinen ja pidettävä tyttö, joka on vain ajautunut vailla ohjausta kyseenalaisille teille. Mutta juuri tällä saralla asioita olisi pitänyt uskaltaa viedä vähän pidemmälle, että Angelan tarina ja loppuratkaisut olisivat vaikuttaneet dramaattisemmin katsojan tunteisiin. Enkä nyt tarkoita automaattisesti mitään alastomuutta. Virallinen selityshän tälle oli, että haluttiin nähdä ihmiset ilman että he hukkuvat seksualisoituun maailmaan. Eli rivien välistä ei luoteta katsojaan ja realismi, sekä elokuvan temaattinen rikkaus ottavat osumaa siinä sivussa.

Tanssikohtaukset koostuivat lähinnä puolilähikuvista ja lähikuvista, minkä varjolla itse tanssiminen sai vain koostua yksinkertaisesta käsien heiluttelusta ja paikallaan vaappumisesta. Eli ensinnäkin olisin kaivannut uskaliaampia ja yksityiskohtaisemmin koreografioituja tanssinumeroja, joita olisi kuvattu myös laajoista kuvakulmista Magic Miken tapaan. Sivubisnekseksi leidille sitten niitä seuralaispalveluja, tai edes sylitanssia. Nyt kaikki jää niin kovin viattomaksi ja kesyksi. Angela kuitenkin on jossain määrin epäreilun maailman kolhima vahva ja itsenäinen nainen, joka tekee kaikkensa selviytyäkseen. Sisimmässään hän on rikkinäinen ihminen, jota piiskaavat eteenpäin epärealistiset ja lapselliset unelmat paremmasta elämästä Miamin trooppisilla palmurannoilla siemaillen Pina Coladaa. Tälle halusin peilikuvaksi riittävän lohduttoman ja raa'an todellisuuden, mikä olisi vääntänyt katsojan sydäntä. Rakenne oli kasassa ja ainekset käden ulottuvilla.

Elokuvassa käytetään huomattavan paljon smash-leikkauksia, en valitettavasti tiedä mikä on sen suomenkielinen termi. Miamin tapauksessa se tarkoittaa, että kovaääninen kohtaus loppuu yhtäkkiä kuin seinään ja leikataan hiljaiseen kohtaukseen. Tämä paitsi tarjoaa katsojan kaikille aisteille ärsykettä, niin alleviivaa myös tarinan teemoja ja henkilöiden tunteita. Tässä tapauksessa sen voisi katsoa symboloivan vaikkapa siskosten elämän pinnallisuutta ja häilyvyyttä. Kuinka yksin, juurettomia ja tyhjän päällä he molemmat ovat maailmassa. Täysin vailla turvaverkkoja. Muina vauhdinlisääjinä on käytetty muutamaa musiikkimontaasia ja on sanottava, että eritoten motellin lemmentuokio oli varsin nätillä tavalla toteutettu ja en äkkiseltään muista ihan vastaavaa nähneeni.

Elokuvan kestohan on kotimaiseksi poikkeuksellisen pitkä, mutta Miami kantaa sen kunnialla alusta loppuun saakka ja jopa jossain määrin vangitsee katsojan mukaansa. Elokuva on pitkälti naisten tekemä, se kertoo naisista ja sitä on markkinoitu naisille. Mutta totuus on se, että tämä on sukupuoleen katsomatta ajattelevan ihmisen elokuva, jonka tapahtumista ja ratkaisuista riittää purtavaa ja keskusteltavaa. Harmi vain, että potentiaalia oli kovempaankin suoritukseen.

★★★☆☆

IMDB Elonet

Katsomisvinkit: Cabirian yöt, O'Haru - naisen tie, Myöskin sunnuntaisin, Nainen nousee portaita, Elää elämäänsä, Melkein julkkis, Magic Mike, Housut pois!, Exotica, Mrs. Henderson esittää, Gypsy - Striptease kuningatar, Skandaalikuningatar Lola Montes, Lilja 4-ever