Yösyöttö (2017) - Arvostelu

Genre: Kotimainen komedia
Ohjaus: Marja Pyykkö
Käsikirjoitus: Pyykkö & Marko Heino
Päätähdet: Petteri Summanen, Marja Salo, Ria Kataja, Marjaana Maijala, Niko Saarela
Kesto: 86 min.

"Tissit lähti. Ne on Pian messissä."

Toimittajana työskentelevä Antti Pasanen (Summanen) on mies, jonka asiat ovat mallillaan ja elämä etenee omalla painollaan. On vaimo, hyvä työ ja omakotitalo. Nyt täyttyy se viimeinenkin menestyksen ja onnellisuuden virstanpylväs, kun rouva Pasanen (Kataja) synnyttää maailmaan yhden Pasasen lisää. Mutta kotiutusajan koittaessa kaikki muuttuu. Pia Pasanen toivottaa Antille ja käärössä tuhisevalle pikku-Pasaselle hyvää loppuelämää. Antti katselee perheensä hajoavan palasiksi taksin perävalojen kadotessa yhä kauemmas horisonttiin. Hyvästi vanha elämä.

Todellisuus lyö Anttia sormille ja kovaa, sillä mies taisi pelätä isäksi tuloa. Hän vältti kaikki mahdolliset neuvolakäynnit ja muut vastaavat "valmennukset" olettaen tietenkin vanhaan tapaan, että lapsen hoito on yksinomaan äidin vastuulla. Karma iskee takaisin miehisestä näkökulmasta tarkastellen painajaismaisella tavalla kun täysin valmistautumaton isäukko jää vastasyntyneen lapsen kanssa kahdestaan. Shokki on niin kova, tai Pasanen sen verta suuri uuvatti, ettei mies onnistu kaupasta ostamaan ensialkuun edes äidinmaidonkorviketta ilman naapurissa asuvan ja perheasioissa vähän kokeneemman pariskunnan apua.

Yösyöttö perustuu kirjailija/toimittaja Eve Hietamiehen samannimiseen ja ymmärtääkseni kansan keskuudessa suosittuun kirjaan vuodelta 2010. Hietamies on aiemmin työskennellyt myös televisiopuolella käsikirjoittajana mm. minisarjoissa Tauno Tukevan sota ja Kovaa maata. Yösyötön elokuvasovituksen on käsikirjoittanut Marko Leino, jonka elokuvien kavalkaadi on komeaa katsottavaa. Mies on ollut kynäilemässä mm. Puhdistuksen, Rööperin, Tummien Perhosten kodin ja Joulutarinan kässäreitä. Ohjauksesta puolestaan vastaa Marja Pyykkö, joka on ohjannut mukavan oudon maalais/pikkukaupunkikomedian Kekkonen tulee ja sen lisäksi hän on ohjannut, sekä käsikirjoittanut edelleen hyvin muistamani hienon kasvutarinan Sisko tahtoisin jäädä.

Budjetti Yösyötöllä on todella vaatimaton 800 000 euroa ja siihen nähden jälki on loistavaa. Sen pienuuden tiedostaa lähinnä melko suljetuista ja rajallisista kuvauspakoista, hahmojen määrästä ja ennen kaikkea siitä, ettei elokuvan soundtrackissa pyöri yhtään populaarimusiikin kappaletta. Tosin tarinassa on muutenkin niin intiimi ja arkinen fokus, ettei budjetin ilmeisesti tarvitsisi juuri tuon suurempi ollakaan.

Komediaa revitään irti siis stereotypioista ja ravistellaan niitä vanhoja malleja, joiden mukaan lastenhoito ja kodinpito on yksinoikeudella naisten hommia. Joten elokuvan kaari tavallaan osoittaa elokuvan alun isän paniikilla ja sählingillä sen ajatuksen vierauden isästä lapsen (yksin)huoltajana. Mutta kuten elokuva myös osoittaa edetessään, niin kunhan isäkin vain on halukas hoitamaan noita samoja arkirutiineja, niin ne hoituvat evoluutiollisia rajoitteita (= imetys) lukuunottamatta täysin siinä missä kauniimmankin sukupuolen edustajilta.

Summanen on koomikkona ja Antti Pasasena sellainen pölöttäjä ja ilmeilijä. Itseasiassa vähän tuli Vääpeli Körmytkin mieleen, joskin Heikki Kinnusta parempaa ilmeilijää tästä maasta saa tovin etsiä. Elokuvan suurin nauruhermoa kutkuttava yksityiskohta on kuitenkin kenties se, miten katsoja kuulee lukuisissa eri tilanteissa Antti Pasasen ajatukset, jotka eriävät kovasti siitä mitä sieltä suusta lopulta pöllähtää ulos. Siinä saa nauraa miehen logiikalle ja ajatusmalleille. Vaikka olisit miten syvässä nesteessä otsaasi myöten, niin apuahan ei perhana pyydetä ja jos sitä joku tarjoaa, niin siitä pitää koodiston mukaisesti kieltäytyä. Äijjjjillä on aina tilanne hallussa ja tiedetään mitä tehdään. Tunteista ei puhuta ja kuulumisia kysyttäessä huonosti ei mene koskaan.

Tuon "menestyvän" kulissin pakollisen ylläpitämisen seurauksena Antti Pasanen tulee rakentaneeksi ympärilleen puolitahattomasti melkoisen valheiden verkon. Elokuvan alussa yhdessä flashbackissa Antti ja tuleva ex-vaimo Pia Pasanen näytetään laiturilla, jossa Antti puhuu unelmastaan hankkia juuri tälle nimenomaiselle laituripaikalle jonain päivänä vene. Piaa ei voisi vähempää kiinnostaa. Eron jälkeen Antti tapaa toisen yksinhuoltajan Ennin ja Pasasen toimittaa myöhemmässä vaiheessa elokuvaa samalla laituripalkalla saman liturgian unelmastaan, joka resonoi Ennin kanssa. Tälle romanttisen komedian juonteita noudattavalle sivujuonelle ominaisesti tälläistä orastavan parisuhteen huippuhetkeä seuraa tietenkin väistämättä katastrofi.

Yösyöttö on niin kepeä aktiivisesti etenevä elokuva, ettei sitä oikein ehdi missään vaiheessa asettamaan itseään päähahmon kenkiin ja todenteolla miettimään millainen täräys ja elämänmuutos tuollainen olisi omalle kohdalle. Lisäksi on kovin ihmeellistä, ettei Antti sen kummemmin äidy miettimään mikä hänen parisuhteessaan meni niin vikaan, että vaimo jättää hänet noin dramaattisesti. Henkilöhahmot jäävät kautta linjan kovin yksiulotteisiksi, joskin puhtaan komedian tapauksessa sympaattisuus kantaa pitkälle ja sitä elokuvan päähahmo(i)sta löytyy. Samoin tilanteet ovat hyvin arkisia ja sopivissa määrin liioiteltuja. Niitä ovat kokeneet kaikki lapsen omaavat, lapsiperheitä sivusta seuranneet, tai pikkusisaruksia omaavat.

S-ikärajan elokuvaksi Yösyöttö sisältää alussa muutaman viestejä värittävän kirosanan, mutta mikäpä avioero olisi täysin tyyni. Vauvanitkua kuunnellaan sen verran, että päästään tunnelmaan. Komedia muodostuu tosiaan paljon väärinymmärryksistä, ennakkoluuloista ja kotiasioissa täysin aasimaisen isän totuttelusta uuteen statukseensa miesyksinhuoltajana. Tuo status ja univaje sitten syövät päähenkilömme itseluottamusta ja järjenjuoksua johtaen hilpeisiin tilanteisiin ja osin myös edellämainittuun valheiden verkkoon.

Mielestäni elokuva oli paljon parempi kuin trailerista konsanaan pystyi kuvittelemaan ja se sopii kaikille. Toki komediassa hyvä kanssayleisö buustaa kenen tahansa käsitystä elokuvasta ja sen tekosyyn varjolla totean viihtyneeni elokuvan parissa erinomaisesti, mutten voi hyvällä omalla tunnolla antaa sille suurempaa arvosanaa. Mutta ei kaikkien tarvitsekaan olla viiden ruokalajin illallisia, vaan oma paikkansa on myös mutkattomalla, helpolla ja nopealla hampurilaisella. Yösyöttö vie hetkeksi ajatukset pois arjesta ja hauskan viihteen ohella elokuva tarjoaa eräänlaista vertaistukea pienen taaperon omaaville vanhemmille ja myös itseluottamuksen buustia äitiyttä ja isyyttä pelkääville. Summaten Yösyöttö on hyvän mielen komedia, joka esittelee arjen sankareiden sisäisiä voimavaroja, sitkeyttä ja yhteishenkeä. Mutta kuten eräs elokuvan naisista Antti Pasaselle tokaisi tämän otettua vuodeksi isyysvapaata: "Haluutko sä mitalin siitä hyvästä, että sä teet vuoden sitä mitä me tehdään koko ajan".

★★★☆☆

IMDB

Katsomisvinkit: Tyttö nimeltä Varpu, Poika, St. Vincent, Kolme miestä ja baby, Three men and a cradle, Hei, kuka puhuu?, Bridget Jones's Baby, Paksuna, Kuka kutsui haikaran?, Kolja, A Simple twist of fate, Instructions not included